lauantai 2. toukokuuta 2020

Nukkekotiharrastus vei mukanaan

Tervetuloa lukemaan nukkekoti -blogiani!

Tässä blogissa haluan kertoa teille tarinaa siitä, kuinka harrastukseen voi höpsähtää. En ollut ikinä kuvitellut, että haluaisin näin intohimoisesti kerätä "roskia". Mottoni onkin "Mitään ei heitetä pois!". Tässä tapauksessa se koskee vain kaikkea, mistä voi tehdä pieniä juttuja.

Kaikki alkoi vuosi sitten, kun isäntä aikoi hävittää tekemänsä koivupuisen asekaapin. Se oli täydellinen nukketalorakennus. Olin kyllä haaveillut talon rakentamisesta, mutta en koskaan oikein osannut aloittaa sitä. Eikä ollut tilaa saati aikaa. Sitten sainkin ihan oman huoneen askartelua varten, koska tarvitsin muutenkin tilaa kaikille kiville ja kävyille jotka jäivät taskuun metsäretkiltä.

Ihan ensimmäiseksi kävin kirjakaupassa ostamassa Maria Malmströmin kirjan "Nukkekoti Väinölän tapaan". Hassu sattuma, että Maria asuu muutaman kilometrin päässä samalla kylällä Tammelassa, mutta en tiennyt sitä ennen kirjan ostamista. Aloin siis kerätä tietoa materiaaleista ja työkaluista. Hain tietoa Pinterestistä, nukkekotiblokeista ja Instagramista. Yllätyin että Suomessa on melkein kymmenentuhatta nukkekotiharrastajaa. Ja paljon myös miehiä. Työkaluja on alkanut kerääntyä pikkuhiljaa. Ei mitään hienoja sahoja tai sorveja. Pärjään vielä pienillä käsityökaluilla. Perusmateriaaleina käytän pääasiassa harmaapahvia, balsapuuta ja erilaisia valmiita puutikkuja. Pyrin tekemään kaiken mittakaavassa 1:12. Mutta nukkekodissa saa olla asioita myös vähän niin ja näin.

Blogin ylävalikosta pääsee kurkistamaan ensimmäiseen nukkekotiini, Viiden kerroksen taloon. Sen rakentamista voisi kuvailla nukkekotiharrastamisen peruskurssiksi.

Näpertäessä ei huomaa ajan kulua, ja muutama suklaalevykin on mennyt huomaamatta.






Nukkekotiharrastus vaatii oman työtilan, paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Tosin keittiön pöydälläkin voi askarrella. Tein aikoinaan savitöitä olohuoneen pöydällä. Harva harrastaja tekee kaikkea itse. On hauska tehdä ostoksia nukkekotikirppiksillä tai muissa alan tapahtumissa. Kaikista hauskinta harrastuksessa on se, että saa itse oivaltaa, ja itse tehdä.

Olen ennenkin harrastanut käsillä tekemistä, mutta siitä on vuosia. Omat lapset on nyt maailmalla, ja minusta tuli mummi pikku Ellille 💗puolitoista vuotta sitten. Ellille tulee myös oma nukketalo jossain vaiheessa.

Seuraavassa postauksessa kerron uudesta nukkekotiprojektista.

"Nukkekodin rakentaminen on satua, mutta silti niin totta."



Toivottavasti saat blogistani uusia ideoita!

Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti